perjantai 8. joulukuuta 2017

Minä ja Pätkis

22.06.2002-13.11.2017 💗

Elämäni pahin päivä koitti aiemmin kuin olisin ikinä uskonut. Pahan ähkykierteen seurauksena menetin sen minulle kaikesta tärkeimmän, mutta niinhän sitä sanotaan että suurinta rakkautta on päästää irti. 


Monelle Pätkis oli ehkä vain hevonen, mutta minulle se oli tukipilari, terapeutti ja paras ystävä. Koulussa olin koko yläasteen todella ulkopuolinen ja minut jätettiin yksin. Jaksoin kuitenkin jokaikinen päivä nousta sängystä, sillä tiesin että tallilla minua odotti Pätkis, joka rakasti minua aina sellaisena kuin olen. 


Pätkis opetti minulle miltä tuntuu menestyä ja miltä tuntuu epäonnistua. Se oli mukana jokaisessa ilossani ja surussani. Pääsin sen kanssa kokemaan ja oppimaan valtavasti. Sain viettää Pätkiksen kanssa kuusi elämäni parasta vuotta, joista neljä se asui meillä kotona ja saimme yhteistä aikaa kellon ympäri. Yhdessä kilpailimme kouluratsastuksessa aina kansallisissa poniluokissa, hyppäsimme, kävimme uimassa ja ajoimme niin kärryillä kuin reellä. Myös jokaisen kokemattoman ystävän saattoi aina laittaa maailman luotettavimman Pätkiksen selkään. Mutta ennen kaikkea tätä me kasvoimme yhdessä. Pätkis ehti nähdä minun kasvavan pikkutytöstä aikuiseksi asti. Ja tällä matkalla se opetti minut hyväksymään ja rakastamaan itseäni. Ilman Pätkistä en olisi se ihminen joka nyt olen. 


En usko että tulen koskaan rakastamaan mitään kuten rakastan Pätkistä, mutta olen sanoinkuvaamattoman onnellinen, että minulla on ollut jotain tällaista joka tekee luopumisesta näin älyttömän raskasta. Onneksi minulle jäi Pätkiksen upea poika Aatos, jonka kanssa aion pitää huolen siitä, että Pätkiksen perintö tulee jatkumaan sen jälkeläisten mukana <3 

Minä ja Pätkis 💗 aina ja ikuisesti.



8 kommenttia:

  1. Osanotot menetykseesi. On ihanaa omistaa hevonen, joka on luottoystävä <3.

    VastaaPoista
  2. Osaanotot ja kovasti tsemppiä :(

    VastaaPoista
  3. Osanottoni Pätkiksen poismenon johdosta, Pätkis oli upea hevonen ja te olitte hieno pari yhdessä ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emmi❤️ Hienompaa ei ole eikä koskaan tule.

      Poista
  4. Voi ei! Googletin pienhevosia ja löysin sivusi. Ihastuin täysin, todella komea hevonen! Mutta voi itku, mikä tarina. Olen todella surullinen puolestasi! Niin se vaan on, että eläimet ovat niitä parhaimpia ystäviä.
    Tsemppiä elämään, Eve

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi myöhäisestä vastauksesta, luin kyllä kommenttisi jo aiemmin mutten pystynyt siihen vastaamaan. Kiitos kauniista sanoistasi!

      Poista