tiistai 6. joulukuuta 2016

Kuolaimetta, kannuksetta vai sittenkin kangilla?


Kuolaimetta ratsastaminen on ollut esillä ratsastajien parissa jo pitkän aikaa, mutta vasta viime vuosina tehtyjen tutkimusten ansiosta se on tuotu "oikeiden" päättäjien eteen. Vuoden alussa Operantit ratsastajat ry esittivät muutosehdotuksia SRL:n kilpailusääntöihin. Operantit ratsastajat nostivat esille tärkeitä pointteja, kuten turpahihnan käytön muuttamisen vapaaehtoiseksi, turpahihnan suurimman sallitun kireyden määrittämisen, kuolaimettomien suitsien sallimisen ja nivelellä kilpailemisen kaikissa kouluratsastusluokissa.


Ehdotukset nostivat paljon keskustelua hevosalan piireissä, aina ulkomaita myöten. Heräsi paljon kysymyksiä siitä, voisiko Suomi oikeasti olla edelläkävijä ja malliesimerkki muille hevosmaille. Voisivatko suomalaiset ensimmäisinä tarttua haasteeseen ja olla avoimia, hevosten hyvinvoinnin puolestapuhujia.

Valitettavasti näin ei kuitenkaan käynyt. Pahaltahan se tuntuu ääneen sanoa, mutta tuskin kovin moni kyseisestä tuloksesta yllättyi, valitettavasti. Hevosurheilu julkaisi 26.11 artikkelin, jossa kerrottiin ettei koulukomitea suosittele kuolaimettomuuden sallimista kilpailuissa. Komitean puheenjohtaja, Paula Nysten, kertoi, ettei koulukomitea nää kuolaimettomuudessa tai turpahihnan kireyden mittaamista tarpeellisena. "Henki oli, ettei hevosen hyvinvointi ole tämäntyyppisistä yksityiskohdista kiinni, vaan ratkaisevaa on se, että ratsastaja on riittävän taitava."

Mielestäni kyseistä koulukomitean kannanottoa voisi verrata yhdysvaltojen uuden ihmeen, Donald Trumpin, puheisiin; vanhassa vara parempi, maailma muuttuu, mutta ei anneta sen muuttua. 

Varmasti jokainen meistä ratsastajista ymmärtää, että jos hevosen hyvinvoinnin katsotaan olevan lähtöisin vain ratsastajan taitotasosta, olemme pulassa. Mitä teemme me miljoonat aloittelijat ja amatöörit? Kuinka me voimme oppia näiksi koulukomitean "riittävän taitaviksi" ratsastajiksi, sillä sellaisenahan kukaan ei luonnostaan synny.  Ja sitten, aivan yllättäen, kun jollain ihmeellä meistä tulee näitä "riitävän taitavia" ratsastajia, voimme huoletta nykäistä turpahihnat viimeisiin reikiin, sillä mehän olemme niin taitavia, etteivät hevoset siitä kärsi!


Tietysti ylläoleva esimerkki oli hieman kärjistetty, mutta en vain pysty ymmärtämään koulukomitealaisten pointteja. Ensinnäkin, jos kuolaimetta kilpaileminen sallittaisiin, se ei automaattisesti tarkoita, että GP- tason ratsastajat heittäisivät kanget kankkulan kaivoon ja vaihtaisivat silinterit kukkahattuihin, mitä uskon komitealaisten pelkäävän. Ja vaikka näin kävisi, ei se olisi keneltäkään pois. Jos jonkun hevonen on onnellinen ilman kuolaimia, niin hyvä niin ja jos toisen hevonen pitää kangista niin sekin on täysin hyväksyttävää. 

Ymmärtäisin, jos koulukomitea vastustaisi muutoksia, jotka eivät tue hevosen hyvinvointia. Nyt on kuitenkin kyse sääntömuutoksesta joka vain sallisi kuolaimetta ratsastamisen, ei velvoittaisi sitä. On tietysti totta, että kuolaimet ovat ja tulevat aina olemaan osa kouluratsastusta. Alunperin niiden avulla pyrittiin vain hallitsemaan hevosta, mutta nykysin se osataan tehdä jo muilla tavoilla ja kuolaimet ovat vain "välttämätön paha". Miksi tätä asiaa ei siis voisi katsoa uudesta näkövinkkelistä?


Henkilökohtaisesti toivon, että kyseinen aloite ei tule jäämään tähän. Kouluratsastus on niin vanha ja hieno laji, ja sen koukuttavuus perustuu juuri siihen, ettei tässä lajissa tule koskaan täysin valmiiksi. Miksi siis emme saa haastaa itseämme lisää ja kokeilla kilpailemista kuolaimetta?





10 kommenttia:

  1. Olen täysin samaa mieltä! Tuntuu kohtuuttomalta että ollaan jämähdetty samoihin ajatuksiin, jotka ovat jo vuosia jyllänneet. Eikä nähdä että uusiakin mahdollisuuksia on, hyviä sellaisia vieläpä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että muillakin on samanlaisia ajatuksia! Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  2. Omasta mielestäni yhtä typerää on, että koulukilpailuissa on oltava kannukset. Oma hevoseni ei siedä niitä ollenkaan, enkä mielelläni muillakaan käytä joten kilpailuita varten on varmastikin hankittava "valekannukset"..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa ajattelin, mutta keskitin focuksen tässä vain kuolaimiin. Mutta ihan sama idea tosiaan niissä, miten se on keneltäkään pois, jos kannuksia ei käytä. Ihme touhua välillä...

      Poista
  3. Aivan samaa mieltä! Eihän uusi sääntömuutos kuitenkaan velvoittaisi ketään ratsastamaan kuolaimetta, vaan nimenomaan vain sallisi sen :( Samaa mieltä olen kuin anonyymi, myös kannusten käyttö voisi olla vapaaehtoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Kannukset etenkin ovat hyvin pieni ja välttämätön paha, jotka toisille ovat avuksi, toisille merkityksettömät ja toisille ongelma. Miksi nekään eivät siis voi olla vapaaehtoisia aivan kuten kuolaimet...

      Poista
  4. Kannus- ja kuolainpakko tulisi kyllä ehdottomasti poistaa ainakin helpoista luokista, siellähän niitä vähemmän taitavia ratsastajia yleensä on. Sitten vaikeissa saisi mennä jo kannuksilla, kangilla tai nivelellä, ihan miten ratsukko itse haluaa. Esimerkiksi Hollannissa näin on tehty jo vuodesta 2010. Helpoissa luokissa saa mennä kuolaimetta ja sitten vaikeammissa vaaditaan jo kuolainsuitsitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa mieltä, itsekin toivoisin uudistusta juurikin noihin helppoihin luokkiin. Juurikin tuo vapaaehtoisuus on tässä mielestäni se avainsana :)

      Poista
  5. Mä odotan että kouluradalle saisi mennä ilman satulaa. Monet hevoset ja ainakin tämä ratsastaja, ratsastaa paremminkin näin. Ihan helppoon aahan asti jota perusvermeilläkin kisattu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Ilman satulaa on jotenkin niin paljon lähempänä hevosta ja istunalla on helpompi vaikuttaa. Ja samalla poistuisivat tietysti ongelmat satuloiden istuvuudessa ;) Satula tosin ei ole ehkä niin merkittävä hevosen hyvinvointia haittaava tekijä, että joku sen takia tälläistä säädöstä lähtisi toivomaan. Mutta kuten kaikki ylläolevat jutut, sekään ei olisi keneltäkään pois :)

      Poista