sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Kehä kolmosen leikkikenttä


Huhuh. Se olisi sitten kesäloma (lue: kisoja, kesätöitä ja syksyn yo-kokeisiin lukemista), jeee!!! 


Alkukesä on sujunut meillä oiken rauhallisesti. Hepat laiduntavat päivät ja öisin Pätkis ja Epeli nukkuvat sisällä, muiden jäädessä yöksi ulos. Välillä tosin Toukka pääsee (omasta mielestään joutuu) nukkumaan sisälle, mikäli tiedossa on kisoja/valmennuksia joihin neidin täytyy kerätä voimia. Mieluusti tosin jätän tamman ulos yöksi, sillä laitumella tapahtuva kävely on loistavaa liikuntaa, minkä kyllä huomaa Toukan jaloista. Meillä on muuten laitumella tällä hetkellä omien hevosten lisäksi pari ihastuttavaa vierailevaa tähteä, joista kerron seuraavassa postauksessa lisää ;)

Postauksen oikea aihe ei kuitenkaan käsittele laidunkautta, vaan 29.5 Espoossa järjestettyjä 2-tason koulukilpailuja. Ensimmäinen luokka johon osallistuimme oli he B K.N. Special, joka oli avoin kaikille. Ajattelin, että kahden tunnin ajomatkan takia kaksi luokkaa voi olla hyvä ratkaisu, mutta en ole täysin varma oliko ajatus lopulta hyvä vai huono, ehkäpä jonkinlainen plusmiinusnolla?

Molempien luokkien verryttely oli radan vieressä sijaitsevassa maneesissa ja tästä tammani päättikin ottaa kaiken ilon irti. Heti maneesiin saavuttuamme se hyppäsi pystyyn ja siitä komealla sivuloikalla päin pientä poniratsukkoa. Olin todella vihainen Toukalle, sillä minun puolestani se saa olla ihan rauhassa villi, kunhan se ei häiritse muiden verryttelyä tai suorituksia. Alun ilakoinnin seuraksena Toukka jäi melko jännittyneeksi, eikä se käyttännyt kroppaansa rehellisesti. 

Jouduin valmistautumisalueelle ihan liian nopeasti, enkä oikeastaan saanut Toukkaa sen paremmin kuulolle. Se teki vähän mitä halusi, eikä tosiaan ollut rehellisesti yhtään missään. Rata menikin vähän "läpi ajalemiseksi", eli en ratsastanut riittävästi, eikä tamma ollut yhtään kanssani menossa, kuten tavallista. Radan jälkeen olin tietysti pettynyt ja totesin äitille, että Toukka oli liian vahva enkä oikeastaan ratsastanut. Lopputulokseksi saimme 63,2% ja numeroita tuli välillä 5,5-8, eli täysin ansaitusti numerot pysyivät keskimäärin siinä 6,5, en itsekään olisi tuollaiselle esitykselle antanut prosenttiakaan enempää. Tuloksissa olimme 9/20 eli noin luokan puolivälissä.  


Ensimmäisestä luokasta sain kuitenkin itselleni kaivattua apinanraivoa ja mahdollisuuden paikkailla mokat toisessa luokassa, joka oli junioreille ja poneille avoin He A:10. Kyseistä rataa en ollut Toukalla ikinä ratsastanut, ja nytkin olin vähän kahden vaiheilla, onko tämä lyhyen radan ohjelma Toukalle vielä liian vaikea. Etenkin takaosakäännökset tuomarien edessä ja vastalaukkapuoliympyrällä tuottivat etukäteen huolta. 


Verkassa kyyläsimme jälleen maneesin seiniä, mutta teimme vastapainoksi myös töitä. Takarit, väistöt ja vastalaukka olivat ne joihin keskitin energiani. Valvoin myös, että Toukka käyttää vihdoin itseään kunnolla, eikä vain juoksentele sinne tänne. 

Rataan valmistautuessani olin paljon tyytyväisempi. Ratsastin Toukan jopa vähän "ylienergisesi", sillä ajattelin etten häviä mitään, jos kokeilen kerrankin erilaista lähestymistapaa. Radalla kanssani oli jälleen iloinen ja nyt myös keskittynyt hevonen, joka suoritti hyvällä asenteella! Radalla toinen vastalaukka kärsi kahden askeleen tahtirikosta, jonka sain onneksi korjattua ja lisäksi lisätty käynti oli  liian lyhyttä ja ravin tahti vaihteli ajoittain (pyysiin liikaa enkä löytänyt tarpeeksi nopeasti oman istuntani balanssia). 

Rakastan tätä Toukan ilmettä, toinen on itseensä niin tyytyväinen!

Numeroita radalta tuli asteikolla 5,5-7. Kaikista uskomattomin juttu oli takaosakäännökset, joista olen kantanut suurta huolta. Olen joutunut opettamaan ne tammalle itse, ja ennen kisoja käännökset olivat lähes järjestäen liian laajoja. Radalla Toukka on kuitenkin tunnettu itsensä ylittämisestä ja tamma nappasi toisesta takarista numeroksi seiskan!! Jo tuo numero olisi riittänyt näistä kilpailuista kotiinviemisiksi, jotain me ollaan Toukan kanssa osattu kotona tehdä oikein!

Mukavaa oli myös huomata, että ensimmäistä kertaa (ja molemmissa luokissa) Toukkis sai kuuliaisuuspisteiksi 6,5 (ennen numero poikkeuksetta 5,5-6) jokaiselta neljältä tuomarilta, jotka sitä päivän aikana arvostelivat. Myös istunnastani sain A:ssa toiselta tuomarilta numeron 7, josta olin erittäin iloinen. 



Tuomari M: "Tulisi kantaa ajoittain paremmin takaosan päällä ja olla kevyempi edestä. Tarmokas suoritus, tyytyväinen hevonen. 62,00%

Tuomari C: "Ajoittain tahti vaihtelee. Mukava, tarmokas esitys!" 62,6%

Yhteisprosentti tuomareilta oli 62,3% joka oikeutti luokassa toiseen sijaan. Ja mainitaan nyt vielä, että hävittiin voittajalle 2pisteellä ;). Ei jäänyt kyllä rehellisesti sanottuna yhtään harmittamaan, sillä oli ihana saada haastavasta radasta kelvollinen tulos ja ennen kaikkea huima parannus ensimmäiseen luokkaan verrattuna. Vielä on hurjasti parannettavaa, mutta pienin askelin mennään eteenpäin ja se on tärkeintä.

Vähän on saanut tamma ryhtiä tuohon laukkaa, jee!

Ensi kerralla me kilpaillaan sitten Suomenhevosten Kummajaisissa, pitäkäähän peukkuja! :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti