tiistai 26. huhtikuuta 2016

William Matthew'n valmennus


Vihdoin kuukausien odotus palkittiin, kun australialaiset Warwick McLean ja William Matthew saapuivat valmentamaan Aulangolle 16.4. Minä ja Toukka pääsimme nauttimaan Williamin 45 minuutin yksityistunnista. Uusia näkökulmia omaan ratsastukseen ja omaan tekemiseen on tärkeää saada aika ajoin, siispä en empinyt mukaan lähtemistä hetkeäkään. Eikä kyllä tarvinnut katua!

Kuvat eivät liity tapaukseen, vaan ne on napsittu kevyeltä ratsastukselta kotona viikonloppuna.

Toukka ei ollut hetkeen vieraillut Aulangolla, joten siihen nähden se käyttäytyi oikein hienosti! Verryttelin ensin hieman ravissa alakentällä, jonka jälkeen siirryin maneesiin, jonne pääsi 20 minuuttia ennen oman valmennuksen alkamista. Maneesissa yritin lähellä saada tamman kävelemään rauhallisesti, ja yrityksen tasolle se jäikin. 

Heti alusta alkaen tätä kahdeksanvuotiasta "vanhaa ja viisasta" sai taas hävetä, sillä Williamin tullessa tervehtimään sitä Toukka kimposi taaksepäin kuin raketti eikä antanut koskea itseensä. Onneksi William tiesi miten vaikeahkoja naisia käsitellään ja lopulta tervehtiminen onnistui. Samalla kertoilin meistä yleisesti vähän. Suurimpana ongelmana mainitsin laukan ja sitä lähdettiin sitten työstämään. 


Pakko heti hehkuttaa miten taitava William on. Siitä huolimatta, ettei hän aikasemmin ollut edes nähnyt koko hevosta saati sitten ratsastajaa, hän pystyi räätälöimään meille täydellisen tehtävän. Enkä muista milloin viimeksi jo käyntitehtävä on valmistellut koko tunnin aihetta näin loistavasti.

Aloitimme työskentelyn siis käynnissä ympyrällä. Tarkoitus oli tuoda hevosta ulko-ohjan avulla pienemmälle ympyrälle, jonka jälkeen puskea se ulos sisäpohkeella ilman, että hevonen lähtee juoksemaan. Ideana oli siis "selkeyttää" pohkeen merkitystä myös muussa merkityksessä kuin vain eteenpäinvievänä apuna. Monet ylienergiset hevosethan reagoivat laukassa pohkeeseen turhan kiivaasti, singoten vain eteenpäin, vaikka idea olisi ratsastaa laukkaa jalalla samalla tavalla kuin käyntiä tai ravia. 

Toistimme tätä harjoitusta myös ravissa niin kauan, kunnes tamma reagoi halutulla tavalla ilman kiirettä tai apujen ennakointia. Pikku hiljaa lisäsimme myös vaikeusastetta eli muutokset isolta ympyrältä pienemmälle tapahtuivat nopealla tahdilla. Välissä tsekkasimme aina myös sen, että hevonen tulee molempien ohjien väliin, William käski ajattelemaan kiskoja joiden väliin hevosen ratsastan. Huomio kiinnittyi myös siihen, että sisäohja säilyy leikkisän pehmeänä, enkä suotta jää passiiviseksi sen kanssa. 

Tiivistettynä idea oli saada hevonen sellaisille avuille ja sellaisiin raameihin, jossa haluaisimme sen liikkuvan myös laukassa. 



Laukka toteutettiin alkuun samalla ympyrätaktiikalla. Ensin pieni ympyrä, hitaasti ulos ja laukannosto. Tavoitteena oli, että Toukka ei ryntää tai hyppää laukkaan, vaan kyseessä on todella hallittu siirtyminen takajalkojen päällä. William totesikin, että laukkaan ryntääminen näyttää olevan suomenhevosille melko yleistä, sillä ne eivät luonnostaan ole niin helposti takaosansa päällä. Toukka kuitenkin pääsi yllättämään hänet kyvyllään napata takajalat näppärästi rungon alle. Se teki lopulta todella kivoja nostoja, sekä käynnistä että ravista. Nostossa painotimme apujen oikeaa ajoitusta, rauhallista ja selkeää pidätettä ja pehmeää sisäohjan tuntumaa. Tavoite oli saada noston jälkeisten laukka-askelten fiilis kaikkeen tekemiseen laukassa. Etenkin oikealle Toukka laukkasi pitkästä oikein laadukkaasti ja se sai Williamilta paljon kehuja.

Avain onnistuneeseen laukkaan oli käyntityöskentelyssä pehmeäksi avuksi tehty jalka. Siirtäessäni jalkaa aavistuksen taaksepäin Toukka oikeasti hidasti vauhtia ja sain pohkeesta kaiken hyödyn ilman turhaa kuumenemista. Siinä vaiheessa olisin voinut ylistää Williamia loputtomiin. Kuuma hevoseni oikeasti hidasti laukkaansa kun käytin jalkaa. Tässä taas yksi syy uskoa ihmeisiin, huhuh!


 Laukassa teimme vielä loppuun töitä kahdeksikolla, niin että keskellä ratsastin ravissa/käynnissä selkeän suoristuksen jonka jälkeen nostin aina uuden laukan. Tässä tehtävässä tamma oli jo ihanasti avuilla ja pääsimme keskittymään pikkuaisoihin kuten istuntaani ja sisäkäteeni. Tunnin loputtua olin niin tyytyväinen näihin uusiin työkaluihin, joita sain. Lopuksi William kehui hevosta ihastuttavan motivoituneeksi, innokkaaksi ja laadukaaksi ja käski jatkamaan pari seuraavaa kuukautta melko "kootun" laukan parissa, jonka jälkeen kaikki laukan vaihteet on helpompi ottaa käyttöön.

She has wonderful character, she really wants work. 

Harva opettaja pystyy noin vain ratsukkoa tuntematta samanaisiin tuloksiin. Iso iso hatunnosto nuorelle ja niin lahjakkaalle Williamille. Jos teille joskus tarjoutuu mahdollisuus päästä hänen oppiinsa, niin älkää epäröikö. Warwick ja William tulevat Aulangolle todennäköisesti taas syksyllä, toivottavasti pääsemme silloinkin mukaan! Näillä eväillä eteenpäin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti