keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Suomenhevosten Kummajaiset 2015

13.6 kilpailtiin taas II-tasolla kouluratsastuksessa Urjalassa Suomenhevosten Kummajaisissa. Kummajaiset ovat muotoutuneet meille jo lähes perinteeksi, ensimmäisen kerran kilpailin siellä vuonna 2012. Kummajaiset ovat Suomenhevosten Kuninkaallisten jälkeen toiseksi suurimmat vain suomenhevosille avoimet karkelot, joten mielestäni osallistuminen on tärkeää jo ihan kilpailun tukemisen kannalta. Tänä vuonna osallistuimme Toukan kanssa kahteen luokkaan, molemmat tasoltaan He B.

Kuvista suuret kiitokset Lotta Luomajärvelle ja maailman parhaalle äidilleni!

Ensimmäisenä oli vuorossa luokka He B:0 2009. Tämä on omasta mielestäni jo kohtalaisen "haastava" ohjelma helpoksi B:ksi, sillä tekemistä on yllättävän paljon. Asetinkin henkilökohtaiseksi tavoitteeksi pääsyn 60 prosenttiin, sillä viime vuonna Toukka suoriutui tästä nipin napin 57 prosentilla. 

Verryttelyssä minulla oli alusta asti ihanan rauhallinen, avuilla oleva hevonen, joka kuunteli eteenpäin vieviä apuaja ja puolipidätteitä kantaen silti itsensä. Kyllä edellisten päivien nipsuilusta oli ollut hyötyä! 

Hevosen loistavasta käyttäytymisestä häkeltyneenä keskitin kaiken energiani oman ratsastukseni tarkkailuun. Vasen käsi kevyeksi, hevonen mahdollisimman suoraksi, tahdikkaaksi ja ryhdikkääksi. Pidin verryttelyn myös lyhyenä, noin 30min verryttelystä kävelin hieman yli puolet ja loput käytin työskentelyyn. Kevensin muutaman kierroksen ja tein muutamat radalla vastaan tulevat asiat läpi; ravi- ja laukkavoltit, peruutuksen ja yhden ravilisäyksen. Työskentelin eniten laukkaa, jossa tein samaa tehtävää kuin edellisen päivän valmennuksessa eli käynti-ravi-laukka-ravi-käynti siirtymisiä kolmikaarisella. Sain tamman mielestäni yllättävän nopeasti ohjan ja pohkeen väliin, joten annoin homman olla.



Radan vieressä valmistautuessani Toukka säpsähti jotain pari kertaa, mutta se ei silti kadonnut avuiltani tai muuttunut huonoksi ratsastaa. Onneksi se on oppinut jo noin valtavan viisaaksi! Rataa kiertäessäni hain vain hyvää, rauhallista ja tasaista rytmiä. Pääsin jopa keskittymään omiin käsiini ja asentooni, harvinaista herkkua! 

Toukka säilyi ihanan yrittelijäänä itsenään läpi ohjelman. Sitä oli ilo ratsastaa. Sain kerrankin keskittyä asioiden valmistelemiseen, teihin ja omaan asentooni. Ajatuksen kanssa ratsastaminen oli yllättävän mukavaa ;). Raviohjelma oli hyvä ja käynti ihan jees. Laukassa oli yllätys yllätys eniten haastetta. Esimerkiksi keskilaukat ovat tälle kaverille vielä aikamoista keskittymistä vaativia "liikkeitä", sillä Toukan tasapaino ja voima ei yksinkertaisesti vielä tahdo riittää niihin. Mutta tämähän ei ole hevosen vika, ei sitä voimaa yhdessä yössä hankita. Mutta noin tiivistettynä; täydet 10 pistettä hevoselle, sitä oli oikeasti ihana ratsastaa. 


Tulokseksi saimme kerättyä 62,200% joka oikeutti sijoista ihanimpaan eli ensimäisiksi ei-sijoittuneiksi! Kaiken huipuksi 8 ratsukkoa sijoittui, mutta seitsemännellä sijalla oli kaksi ratsukkoa, eli me tipuimme sitten kahdeksannelta sijalta sille sijalle 9/29 (eli kahdeksatta sijaa ei varsinaisesti ollut). Eroa tähän seitsemänteen sijaan oli huimat 0,5 pistettä. Arvatkaa ärsyttikö...


Tuomarikommentit olivat onneksi täyttä asiaa ja niistä oli kiva ottaa opikseen. 

Tuomari C (61,800%): " Hienoja pätkiä! Etenkin ravissa, laukkassa voisi olla enemmän "ylämäkeen"- ajatuksella eli takaosaan voimaa. Tarkuutta teiden ratsastamiseen."

Tuomari M (62,600%): " Kivasti liikkuva hevonen, vielä ajoittain etupainoinen. Hevoselle lisää voimaa taakse kantaa itseään. Rutiinia lisää niin hyvä tulee!" 

Pisteskaala oli 5-7,5. Saatiin tuo meidän ensimmäinen 7,5 toisesta keskiravista. Joukossa oli paljon muitakin seiskoja, jopa alapisteiden istunta ja apujen käyttö. Mutta paperista löytyi myös omalla huolimattomuudella hankittuja 5,5 esimerkiksi huonoista teistä, pienistä ja suurista volteista. Välillä pitää tosin punnita mikä on paras vaihtoehto; ottaa voimattomalla hevosella rikko laukasta ja saada numeroksi 3 ja huonoa vaikutusta alapisteiden kuuliaisuuteen, vai "vain" huono numero teiden ratsastamisesta. Minä valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Tiesin, ettei tammalla ole vielä riittävästi voimaa ponnekkaaseen laukkaan, joten päätin pyöristellä kulmia, ja pelata rikkojen osalta varman päälle. Kuuliaisuus on kuitenkin alapisteissä kerrottuna kakkosella. Toukka hoiti kuitenkin hommansa hienosti ja paransi viime vuotista tulostaan viidellä prosentilla! Hieno hieno hevonen!


Radan jälkeen heitettiin hevonen syömään koppiin, sillä seuraavan luokan alkuun oli nelisen tuntia aikaa. Neljässä tunnissa ehdin hyvin ruoskia itseäni radan heikoista kohdista, joiden avulla se sijoitus olisi napsahtanut todella helposti. Sainkin pitkästä aikaa luotua itselleni kunnon paineet hyvin ratsastamisesta, sillä näiden kisojen jälkeen me pidetään hieman kisataukoa, sillä heinäkuussa/kesäkuun lopussa ei ole meille juuri kilpailuja. Halusin siis kovasti tehdä onnistuneen radan, jotta voimme jäädä "kisatuolle" hyvillä mielin. 

Seuraavana luokkana puoli kolmen aikaan oli vuorossa He B K.N. Special, jossa olin 14 lähtijä. Päätin verkata lyhyesti, sillä Toukka oli ollut hyvä ja rauhallinen ratsastaa. Saman kaavan mukaan vähän ravia ja laukkaa, kunnon kävely ja radalle. Tällä kertaa valmistautuessani Toukka ei ollut aivan niin hyvä, se löysi vähän pelottavia asioita radan varrelta, joita sitten piti pelätä. Ei se sitä tietenkään ilkeyttään tehnyt, väsymys vain alkoi ottaa pikkuhepasta vallan. 

Rataa kiertäessäni sain kuitenkin Toukan takasin töihin. Pääsin aloittamaan radan kivassa rytmissä ja tuo rytmi säilyikin läpi radan. Pääsin jälleen ratsastamaan kivasti ajatuksen kanssa. Oli ihana huomata, että radalla voi todella miettiä mitä tekee seuraavaksi ja miten se kannattaa tehdä. Olen tottunut lähinnä vain matkustelemaan kilpailuissa, joten tämä on huikeaa edistystä myös omalla kohdallani. Eiköhän tämä tästä pikku hiljaa.

Käynti oli mielestäni tällä radalla parempaa, toiselta tuomarilta 6,5 ja toiselta 7


Rata oli mielestäni yksi meidän parhaista, ratsastin itse kohtalaisesti ilman idioottimaisia virheitä ja hevonen työskenteli hienosti, vaikka väsymys selkeästi painoi. Hevonen oli kerrankin niin rauhallinen, että sain myös taivutukset ja voltit ratsastettua huolella, ja se jos mikä näkyi lopulta pisteissä. Rikkoja radalla ei tullut, ainoa suurempi virhe oli liukastuminen/kompastuminen viimeisellä laukkalävistäjällä. Onneksi ei käynyt kuinkaan. 

Tunsin niin suurta ylpeyttä Toukasta molempien ratojen jälkeen. Se jaksoi rankkojen valmennusten jälkeenkin tehdä kaksi näin hyvää rataa, vieläpä samana päivänä. Neitihän rakastaa esiintymistä enemmän kuin mitään muuta, joten kaipa se kilpailutilanne toi sitä tarvittavaa lisäpuhtia väsymyksen keskelle. Oma ns. "onnistumiseni"  ratsastajana johtui kyllä tällä kertaa täysin Nipsun sanoista ja opeista, joita yritin mahdollisimman hyvin noudattaa. En voi sanoin kuvailla kuinka hieno fiilis on omistaa tällaisia työkaluja, jolla hevosessa saa aikaan näin suuria muutoksia näin lyhyessä ajassa. 


Radan jälkeen joku oli vähän tyytyväinen itseensä, tosin aivan syystä!

Mielestäni melko onnistunut ratamme palkittiin tällä kertaa myös tuomareiden toimesta. 

Tuomari C (61,400%): "Laadukas sh. Kiinnitä huomiota suoruuteen, jotta saat sen parempaan tasapainoon."

Tuomari M (67,400%): "Varsin miellyttävä suoritus ja toistaiseksi ensimmäinen oikea keskiravi tässä luokassa. Tarkasti ratsastettu."

Numeroskaala oli 4,5 aina 7,5 asti.  Tuo 4,5 tuli molemmilta tuomareilta siitä viimeisestä laukkalävistäjästä. Seiskoja ropisi tasaisen kivasti ympäri ohjelman, jokaisesta askellajista. Alapisteissä seiskalla palkittiin ratsastajan istunta ja apujen käyttö, hevosen kuuliaisuus ja liikkeet. Toinen tuomari antoi oikeiden teiden seuraamisesta jopa 7,5, mutta tällä kertaa todella nuolin jokaisen kulman (edellisessä luokassa oikeiden teiden seuraaminen oli siis 5,5...). Heikointa oli jälleen laukka, mutta ensimmäiseen luokkaan verrattuna sekin oli huomattavasti laadukkaampaa. 


Tuomareilla oli siis taas vaihteeksi hieman erimielisyyksiä prosenteissaan, vaikkakin alapisteissä he olivat melko yksimielisiä. Yhteisprosentti oli kuitenkin meidän uusi ennätys 64,400%. Siinä jos missä oli aihetta hymyyn! Tällä tuloksella me menimmekin luokan johtoon, joten saatoin hymyillä yhä leveämmin. Lähtöni oli luokan puolivälissä, joten saimme vielä jännittää puoli luokkaa lopullista sijoitusta. Tuomarilinja oli melko tiukka ja lopulta kukaan ei yltänyt 64 prosentin yläpuolelle, eli me voitimme meidän ensimmäisen 2-tason luokan!


Toukkis oli ihan ihmeissään, kun se kolmannen kerran otettiin trailerista ulos. Väsymys painoi nyt todella paljon ja se heijastui neidissä melkoisena häiriökäyttäytymisenä. Esimerkiksi verkkakentälle oli ilmestynyt toinen toistaan pelottavampia mörköjä, aivan yhtäkkiä. Pöllöilyltä ei vältytty edes ruusukkeen kiinnittämisessä, jonka kiinnitin lopulta itse. Onneksi neiti ei tällä kertaa säikkynyt tuomaria tai järjestäjää sen suuremmin, vaan antoi näiden kiltisti tulla kättelemään (ei tosiaan ollut mikään itsestään selvyys). Palkintoja jakanut tuomari oli muuten tämä meille alemman tuloksen antanut C-tuomari. Hän sanoi kätellessään minua: "Meillähän oli kohdallasi aika suuri ero, se johtui siitä, että rokotin melko rankasti vinoudesta. Kollega oli kuitenkin oikeassa, se oli todella hieno!" Tästä tuomarin kommentista jäi itselle hyvä mieli, kun sain perustelut tälle erolle. Ihana ele tuomarilta.



Nyt voimme todella jäädä ansaitulle, oikeastaan kisojen puutteessa pakolliselle kisatauolle. Kolmissa peräkkäisissä aluekisoissa on nyt tullut sijoitus ja yli 62% tulos ja tänään uusi ennätys. Pitkästä aikaa itseänikin hymyilyttää ja saan olla oikeasti tyytyväinen. Kyllä se onnistuminen tuntuu monta kertaa paremmalta, kun on itse tehnyt kovasti töitä raa'an hevosen kanssa. Enpä olisi pukittelevan viisivuotiaan selässä tätä päivää uskonut näkeväni. Toivottavasti kehityskaaremme jatkuu tästä yhtä nousujohteisena, tosin vastoinkäymisten ja virheiden (joita on muuten tullut tehtyä) kautta sitä todella oppii. Ja hyvä niin, haastetta elämään, onnistumiset tuntuvat sitten rutkasti paremmilta.

Hienoista hienoin Pikku-Tarkka 

Ehkä meistäkin vielä tulee jotain, jonain päivänä... Nyt vaan nöyränä eteenpäin ja kovasti treeniä ja hauskanpitoa hienojen hevosten kanssa!





10 kommenttia:

  1. Ihana kuulla että kisat meni hyvin!
    Ootte Toukan kanssa kehittyny tosi paljon. Ja onnea voitosta!

    VastaaPoista
  2. Oi että, todella upeat tuomarikommentit ja ansaittu voitto! Onnea paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommenteista jäi kyllä hyvä mieli, kiitos paljon! :)

      Poista
  3. Upeaa! Te vain menette ainavain parempaan suuntaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, toivottavasti kehitys jatkuu! :)

      Poista
  4. Hei hienoa ja onnea voitosta!! Ja kiva uusia banneri, vaikkakin edellinen oli kivempi omaan silmääni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myös sinulle! Itsekin pidin edellisestä bannerista hieman enemmän, mutta ei näistä makuasioista sovikaan riidellä :)

      Poista
  5. Hienoa! Upeaa työtä olet tehnyt ja todellakin ansaittu voitto :)

    VastaaPoista