torstai 28. toukokuuta 2015

2-taso koulu Tampere 24.5


Pitkästä aikaa luvassa kunnollinen kisapostaus. Viimeisimmät kisapostaukset ovat jäänet turhan pintaraapaisuiksi, pahoitteluni tästä. Yritän nyt korjata asian. 
Kisakalenteria selaillessa nämä Tampereen 2-tason kilpailut, jossa luokkana oli He B K.N Special, pääsivät heti harkintalistalle, sillä matka  kisapaikalle on melko lyhyt ja Tampereen kisat ovat olleet lähes poikeuksetta hyvin järjestettyjä. Ainoa huomion arvoinen asia oli kisapäivän sijoittuminen viikonlopulle, joka sattui ihanasti olemaan koeviikon välissä. Innokkaana kilpailijana halusin kuitenkin ehdottomasti kilpailemaan, hinnalla millä hyvänsä!

Kilpailuja edeltävänä päivänä, eli lauantaina ratsastin Toukan kevyesti läpi kentällä. Halusin itselleni ja tammalle mahdollisimma hyvän ja rennon "me pystytään tähän"- fiiliksen eli tein yksinkertaisia asioita ja keskityin tarkasti palkitsemaan sen jokaisesta onnistumisesta. Toukka toimikin melko hyvin ja käyttäytyi hienosti ilman suurempaa draamaa.

Aamulla neiti pääsi syömään aamupalaa ulos, samalla kun itse siivosin tallin, pakkasin omat tavarani ja luin biologian kokeeseen. Hain sen sisälle puoli yhdeksän aikoihin, jolloin harjasin sen huolellisesti läpi ja aloitin letityksen. Ompelin letit nyt toista kertaa elämässäni ja voin luvata etten enää ikinä letitä vapaa ehtoisesti kumppareilla. Suosittelenkin nyt kaikkia ompelusta epävarmoja nappaamaan sen neulan kauniiseen käteen, lupaan että yllätytte lettien ompelun yksinkertaisuudesta. 

Minulle sykeröitten siisteyttäkin tärkeämpää on se, että nämä ommellen toteutetut versiot todella pysyvät päässä, eikä Toukka saa niitä enää ravistelemalla irti. 


Matkaan lähdimme puoli kymmenen aikoihin ja perillä olimme puoli yhdeltätoista. Kävin ensin kansliassa jonka jälkeen katselin muutaman radan. Ilma oli hyvin lämmin, mutta tuulinen. Toukka on yleensä ollut Tampereella vähän säpsy, joten epäilin tuulen vain lisäävän häiriökäyttäytymisen todennäköisyyttä. Ja (tapani mukaan ;)) olin oikeassa.

Toukka ahdistuu helposti täydessä verkassa, jolloin se ottaa kierroksia muista ratsukoista. Verkka ei ollut tällä kertaa kuitenkaan ahdistavan täysi, mutta silti tamma oli tulta ja tappuraa. Se kyttäsi kaikkea kentän laidalla ja otti jopa parit lähdöt. En saanut siihen minkäänlaista kontaktia ja sorruinkin  siksi ratsastamaan hätäisesti ja hermostuneesti. Ei näin. Kun meitä ennen oli enää kaksi ratsukkoa, päätin että jotain on nyt muutettava. Ei ole mitään järkeä jäädä tuleen makaamaan ja lähteä hakemaan huonoa mieltä ja huonoa arvostelua. Ei auttanut siis kuin oman pään nollaaminen ja tilanteen rauhoittaminen mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Paljon siirtymisiä ja tehtäviä, jotka vievät Toukan huomion toisaalle. Ja kas kummaa, aitojen sisäpuolelle ratsastaessani tunsin homman olevan yllättävän hyvin hanskassa. Ei se meidän meno mitenkään kehuttavaa ollut, mutta verkan hermostunut käytös ja oma nyppiminen oli jäänyt pois.

Radalla otin yksinkertaisen tavoitteen, halusin ratsastaa niin hyvin kuin tilanteeseen nähden oli mahdollista. Olen kilpaillut jo niin monta vuotta, että vihdoin oli aika ottaa itse niskasta kiinni ja RATSASTAA, vaikka tähdet eivät olleet meille suotuisassa asennossa. Alkutervehdys oli vino, ravivoltit vähän niin ja näin ja lisäyskin lähti vinolla linjalla. Ongelmia oli myös sopivan rytmin löytymisessä ja lopulta teinkin päätöksen ratsastaa jopa hieman ylitemmossa, sillä rauhallisempaa tahtia en yksinkertaisesti "löytänyt".
Ajattelin keskinkertaisen raviosuuden jälkeen, ettei tässä ole enää mitään menetettävää, joten päätin ratsastaa laukkaa melko "vahvasti" (eli jätin bussikortin kotiin ja ratsastin matkustelun sijasta). Tämä ajatus palkittiin ja lopulta saatiin pari oikeasti kehityskelpoista laukkapätkää aikaiseksi. Laukan jälkeen jopa lopputervehdys onnistui kivassa käynnissä ja suorana. Lopputervehdyksen jälkeen annoin hevoselle kunnon kiitokset. Onneksi Toukka rakastaa esiintymistä ja hoitaa homman diivan elkein.





Radan jälkeen käväistiin kuolaitarkastuksessa, jonka jälkeen keventelin pikaisesti loppuravit. Sen jälkeen analysoin äitille fiiliksiäni ja äiti kertoi oman näkemyksensä. Olin tavallaan ihan tyytyväinen, sillä radassa oli hyviä pätkiä ja saimme korjattua yleisiä virheitämme. Matkalle mahtui kuitenkin myös virheitä, kiirettä ja jonkun verran jännittyneisyyttä. Kauaa ei tarvinnut tuomarien näkemystä arvailla, sillä Tampereella oli aivan mielettömän nopea Equipe Online! Prosentteja saimme 62.2/63.00 eli yhteistuloksena 62.6%. Ei voinut olla kuin tyytyväinen, ihanan yhtenevät prosentit, jotka olivat oikein hyvät rataan nähden. Tuomarit olivatkin tänään melko tiukalla linjalla, lopulta luokan voittaja sai vain 1,1% korkeamman tuloksen. Kehitystä on siis tapahtunut!


Tuomarit olivat pöytäkijoissaan havainneet samoja puutteita kuin minä, eli ajoittain kiihtyvän tahdin ja pienet huolimattomuudet.

Tuomari C: Siististi ratsastettu, vaikka hevonen hieman ajoittain vastusteli edestä.
Tuomari  M: Hyväntuulinen suoritus! Hevonen suoritti kivasti, välillä tahti kiivas. Ratsastat nätisti.

Tuomarikommentteja lukiessa tuli kuitenkin niin hyvä mieli, että olisin ollut valmis ottamaan radasta vaikka 55% tuloksen. Oli ihana kuulla positiivista palautetta omasta ratsastuksesta, vieläpä molemmilta tuomareilta! Istunta, apujenkäyttö ja ratsastajan asento palkittiinkin alapisteissä seiskalla.


Lopulta ratamme palkittiin vihreällä ruusukkeella ja sijalla kahdeksan. Olen niin iloinen, että meidän heikommatkin radat voivat nykyisin yltää jo melko kelvollisiin prosentteihin. Toukan kanssa ei aina ole ollut helppoa, kaiken työn olen viisivuotiaasta tehnyt sen kanssa yksin, joten Toukan toimiessa hevosen tavoin kilpailuissa (ja tietysti kotona), saan itsekin tuntea onnistuneeni. Nyt pidetään peukut pystyssä, että kehityksemme jatkuu nousujohteisena ja treenaaminen yhtä antoisana.



10 kommenttia:

  1. Onnittelut! Näyttääpä Toukka iloiselta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sen perusolemus on ihastuttavan pirteä :)

      Poista
  2. Onko Toukalla äärimmäisen pitkä runko vai miten satula vaikuttaa olevan noin edessä kaikissa kuvissa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi pitkä runko, kiitos vain sinulle huolehtimisesta.

      Poista
  3. Onnittelut ansaitusta sijoituksesta! :) Olisi kiva joskus nähdä sun ratoja videon muodossa, jos mahdollista. Kuvienkin perusteella ratsastat tosi siististi niin olisi mukava joskus päästä ihailemaan sun ratsastusta videoltakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Videoiden lataus on ollut hieman haasteellista, mutta katsotaan joskus saisin teille jotain nähtäville :)

      Poista
  4. Onnea! Jep, ratavideot olisi kiva lisä, jos sun sellaisia on mahdollista saada! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tätä rataa ei ole videolla, mutta katsotaan jos saan joskus jotain esille :)

      Poista
  5. Te olette kyllä mahtava pari niin kuin myös sinä ja Pätkiskin. Ei voi kuin vain ihailla. (Ja olla hieman kade) ;)
    Onnea menestyksestä! :)

    VastaaPoista