sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Lisää tunteja vuorokauteen?

Huhuh. Kyllä on pitänyt kiirettä! Monta postausta lojuu tälläkin hetkellä luonnoksissa, mutta minkäs teet, kun aika ei tahdo riittää. Ensimmäiseksi on hoidettava kunnialla lukio, jossa  keskittyn pääasiassa luonnontieteisiin, eli fysiikkaaa, kemiaan, pitkään matematiikkaan ja biologiaan. Näiden aineiden opiskeluun saa kulutettua reippaasti aikaa, uskokaa tai älkää ;). Koulun ohella keskityn tietysti myös siihen minulle tärkeimpään, eli talliin ja sen asukkeihin.

Hevosille kuuluu hyvää, tällä hetkellä ne viettävät ansaittua rokotuslomaa. Epeli ja uusi ponitamma Dice tulevat nykyisin niin hyvin toimeen, että ne voivat tarhailla yhdessä, jos "isot" hevoset maastoilevat. Epeli on kirjaimellisesti saanut turpaansa monen monta kertaa, mutta se on sen kaltaiselle kurittomalle pikkupojalle ihan oiken.


Pätkis on tällä hetkellä massankasvatuskurssilla. Olin pitkään huolissani sen suuresta heinämahasta ja hassusti vaihtuvasta karvasta (mikä on Pätkikselle hyvin epätyypillistä), joten onnekseni eläinlääkäri vilkaisi mielellään Pätkistä rokotuksen ja raspauksen yhteydessä. Lihaksia oli kuulema oikein hienosti, mutta kaikkien yllätykseksi Pätkis oli laiha. Heinämaha nyt on ja pysyy, mutta massaa saa tulla reilusti lisää, kuten itsekkin olin todennut. Hiekkaähkystä toipuminen vie kuulemma aikaa, joten saan olla hyvin tyytyväinen, että poni näyttää noin hyvältä.  Meidän osaltamme "Rakas, sinusta on tullut pullukka"- laihdutuskuuri on siis saatu hetkellisesti päätökseen ja hyvä niin!

Ratsastaessa Pätkis on toiminut ihan mielettömän kivasti! Jokaisen ratsastuskerran jälkeen olen ollut aina yhtä ihmeissäni, kuinka se voi yhtäkkiä olla näin upea päivä toisensa jälkeen. Tälläista, tervettä, onnellista ja ratsatettavuudeltaan hienoa hevosta on jälleen ilo ratsastaa. Toivottavasti olemme nyt matkalla oikeaan suuntaan!

Myös Toukka on käyttäytynyt suhteellisen järkevästi. Kotona on treenattu ja kahdet kilpailut on käyty. Pääasiassa homma toimii hienosti, mutta aina välillä ilmaantu uusia pikkuongelmia, joita sitten pyritään selvittelemään. Tamma tuntuu kuitenkin kokoajan kehittyvän ja välillä se tekee aivan käsittämättömän hienoja pätkiä. Noilla pienillä askelilla jaksaa kuitenkin pitkälle, sillä en osaa edes kuvailla fiilistäni kun kaikki toimii tuon hevosen kanssa. Se osaa olla niin hieno, mutta myös niin hankala. Kauden ensimmäinen kisastartti tiivistääkin nämä sen "puolet" hienosti. Ensin se rikkoi he C:ssä laukan kolme (kyllä, luit oikein) kertaa ja sen jälkeen se voittaa heti perään, ensimmäisenä lähtijänä he B:n. Tietysti oma ratsastukseni vaikutti suuresti, mutta silti tässä taas nähdään kuinka pienistä asioista kaikki onkaan kiinni. Siispä treeniä, treeniä ja kisakokemusta, sitä me tarvitaan!


Tekemistä siis riittää ihan jokaiselle vuorokauden tunnille, eikä vapaa-aikaa juuri jää. "Kiireeseen" onneksi tottuu ja sen kanssa oppii elämään. Esimerkiksi organisointi ja järjestelmällisyys ovat ehdottoman tärkeitä ominaisuuksia. Asioita on asetettava tärkeysjärjesykseen (tämä teksti kiilaa parhaillaan uskonnonkokeeseen lukemisen ;)) ja minuutintarkkoja aikatauluja on noudatettava. Toiset eivät voi sietää tällaista, mutta toiset rakastavat aikataulutusta. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Kiireisen aikataulun on jäädessä ikään kuin tavaksi, olen oppinut nauttimaan siitä. Rakastan tunnetta, kun minulla on kokoajan jotain merkityksellistä tekemistä. Teen asiat aina loppuun asti huolella, inhoan "vasemmalla kädellä" hutaisemista. Parempi tehdä hommat kerran kunnolla, kuin paikkailla niitä useasti jälkeenpäin.
Reippaasta "elämäntyylistäni" johtuen en enää osaa juuri nauttia oleskelusta, mikä on sääli, sillä välillä on ihan terveellistä vain olla ilman sen kummempaa tarkoitusta. Onneksi minulla on hyvä tukiverkko, hevosten ja maailman parhaan ystävän ansiosta tunnen jaksavani vaikka mitä!


Bloggaaminen on minulle valitettavasti vain harrastus muiden joukkossa, eikä se ikinä ole tehtävälistani kärjessä. Pidän kuitenkin kirjoittamisesta niin paljon, etten halua tätä tyystin unohtaa. Täällä on kuitenkin kivasti koottuna kuvia ja omia ajatuksia, joita voi ehkä lueskella myöhemmin. Mikäli siis pystyn siihen, todennäköisesti en ;)


Haluan siis kiittää nöyrästi teitä lukijoitani, kun jaksatte patistaa minua tänne blogin pariin uudelleen ja uudelleen. Tämä on niin mukavaa vaihtelua ja tänne on aina kiva palata. Nyt siis nokka kohti tulevaa, ehkäpä minäkin saan taas otettua itseäni niskasta kiinni?








7 kommenttia:

  1. Kiva lukea teidän kuulumisia ja onneksi olkoon voitosta! :)

    VastaaPoista
  2. Kiva lukea teidän kuulumisia ja onneksi olkoon voitosta! :)

    VastaaPoista
  3. Kiva lukea teidän kuulumisia ja mun mielestä on kivaa, että panostat näihin postauksiin kunnolla vaikka niitä tulisikin sitten harvemmin. Johonkin toiseen blogiin joskus kommentoinkin että mieluummin luen ajatuksella kirjoitettuja, huoliteltuja postauksia harvemmin kuin hätäisesti kirjoitettuja useammin :) Itse kuulun myös siihen "kuppikuntaan" joka nauttii siitä että elämä on aikataulutettu ja pitää miettiä etukäteen missä järjestyksessä ja millaisella aikataululla asiat tekee että kaikkeen riittää aikaa. Tsemppiä kevääseen, jään odottamaan seuraavaa postaustasi! PS. Ostin tuossa jokin aika sitten ensimmäisen oman hevoseni ja aloin kirjoittamaan blogia, jos tykkäät käydä katsomassa löydät sen täältä: http://faniunelma.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista Emmi! Olenkin päättänyt ottaa sen linjan, että kirjoittaessani yritän kirjoittaa ajatuksella, jotta tässä hommassa säilyy mielenkiinto ja sisältö olisi teille tarpeeksi laadukasta :)

      Poista
  4. Mukava taas kuulla teistä ja onnea voitosta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella mukava kuulla, kiitos paljon! :)

      Poista