Sana "oma talli" tuo varmasti lähes jokaiselle heppatytölle mieleen upean, juuri omannäköisen luksustallin, upeampaakin upeammilla puitteilla. Esimerkiksi kävelytyskoneella, solariumilla, maneesilla, suurilla laitumilla, upeilla koristeellisilla karsinoilla, ja ratsastuskentillä varusteltu huipputila ei kuulosta hullummalta. En kiellä, etteikö tämä yhä olisi myös minun unelmani, mutta vuoden omaa tallia "pyörittäneenä" voin todeta unelmien hieman muuttuneen, realistisempaan suuntaan.
Mielestäni ykkösasia tallissa ja sen ympäristössä tulisi ehdottomasti olla hevosystävällisyys. Tämä saattaa tietysti kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta sitä se ei aina tunnu olevan. Suuret tallit mahdollistavat upeat puitteet hevosille, mutta välillä minusta tuntuu, että hevosia enemmän ajatellaan niiden omistajia. Tarhat ovat pienet, tarhausajat lyhyet ja kävelykone ja maneesi ovat ahkerassa käytössä. Jep, todellista hevosenelämää. Mutta omistajilla on aina puhdas hevonen odottamassa tallissa, maneesi jossa treenata, sekä tietysti hyvät sosiaalitilat. Minä miellän tälläisen, tallista hetkeksi tarhaan, takaisin talliin, sitten kävelykoneeseen ja siitä maneesiin- elämän kilpahevosten elämäksi. Ja kilpahevosella tarkoitan todella kansallisen tai kansainvälisen tason hevosia, eli siis minunkin hevoseni ovat ihan tavallisia harrasteratsuja, kuten suurin osa Suomen "kilpahevosista". Oikeat kilpahevosethan "vaativat" näitä puitteita oikeastaan jo arvonsa puolesta, mutta tällaisen harrastekilpahevosen omistajana tahdon ajatella myös hevosen luonnonmukaisia tarpeita, hevosta hevosena.
Tallissani ei ole näitä unelmien tallin huippuvarusteluja, mutta ilman niitä olemme pystyneet mielestäni luomaan hevosille kivat asuinolosuhteet. Tärkeimpinä asioina pidän meillä valoisia avokarsinoita, leveitä käytäviä, tallin korkeutta, hyvää ilmanvaihtoa, vesikarsinaa, rehu- ja varustehuoneita, rauhallista sijaintia, hyvälaatuista heinää, ruokintaa 4-5 kertaa päivässä, sekä kokopäivätarhausta. Näillä yksinkertaisilla ja melko helpoilla asioilla on suuri vaikutus hevosen onnellisuuteen ja hyvinvointiin.
Meillä hevoset syövät
aamulla 6.30, päivällä 12.00, iltapäivällä 15.30, alkuillasta 18.30 ja
viimeisen kerran 21.30. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että hevosilla on tasaiset
ja lyhyet ruokintavälit. Siksi illan ja aamun ero on myös yritetty venyttää
mahdollisimman lyhyeksi.
Koulupäivinä tuo klo 12
ruokinta jää väliin, jolloin hevoset saavat aamuheinät normaalisti, sekä
päiväheinät slowfeeding-verkkoihin. Tämä on toiminut oikein hyvin, usein heinää
on jopa ollut verkossa vielä kotiin palattuamme (ei tosin Pätkiksellä
;)).
Ruokinta työllistää siis
melkoisesti, tosin se ei vaadi kuin hermoja, ja pussitusintoa! Pussittamme
heinät siis iltaisin valmiiksi ikeapusseihin. Väkirehuilla ruokitaan kahdesti
päivässä, sillä hevosemme eivät syö niitä suuria määriä.
Ruokinnan lisäksi aikaa
tahtoo viedä tallin siivous. Olen todella tarkka siivosfriikki, joten jokaisen
heinänkorren tulee olla paikoillaan, eikä se käy aina niin kovin nopeasti ;).
Koulusta tultua syöksyn siis ruokkimaan hevosia ja siivoamaan tallia. Nyt
hevosia on vain neljä (jouluun asti niitä oli kuusi), joten työt ovat
helpottaneet hiukan. Turvekuivikkeisia karsinoita on melko kiva ja näppärä
siivota, ja itseasiassa pidän karsinoiden siivousta oikein mukavana puuhana.
Karsinat puhdistettuani siirryn vaihtamaan hevosten vedet sisään ja ulos
(meillä on vedet tarhoissa ympäri vuoden) ja sen jälkeen koittaa siivouksen
tärkein hetki, lakaisu. Lakaisemalla siivous saa viimeisen silauksen, ja
minulle aina hyvän mielen.
Tähän siivoukseen kuluu
noin 30minuttia (neljällä hevosella), mutta osaatte varmasti kuvitella kuinka
paljon aikaa sai kulumaan kuuden hevosen karsinoiden siivoukseen, vesien
vaihtoon, kahden hevosen liikutukseen ja lukioon...
Kun siivous on valmis (äiti
auttelee usein lopussa), siirryn liikuttamaan hevosia. Pääasiassa niillä on
erilainen viikko-ohjelma, joten aina en ratsasta molempia. Kun hevoset on
ratsastettu haen loput hevoset sisään, jos ne ovat vielä ulkona, ja heitän
hevosille alkuillan pikkuheinät ja teen iltaruuat valmiiksi. Tämän jälkeen
suuntaan hoitamaan lukion tuomat velvollisuudet. Joskus tuntuu, että
vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken, mutta aika hyvin olen saanut kaiken
organisoitua. Ainakaan vielä homa ei tunnu liian raskaalta.
Yhdeksän jälkeen lähden
viimeistä kertaa talliin, jossa annan iltaruuat, täytän vesiastiat ja siivoan
karsinat. Hevosten iltaruokien rouskutus puhtaissa karsinoissa saa aina hymyn
huulille ja olon tyytyväiseksi, ensin hevoset ja sitten vasta ihmiset.
Pääasiassa oma talli tuo
elämääni vain ihania päiviä, mutta toki se työtäkin teettää. Ainakin olen
oppinut organisoimaan, sekä ottamaan ja kantamaan vastuuta ihan uudella
tavalla. Pakko sanoa, että päiväkää en vaihtaisi pois, vaikka välillä onkin
vaikemapaa. Laiskoille tai saamattomille ihmisille tällainen elämä ei välttämättä
sovi, mutta minulla on aina ollut kunnianhimoa ja tahtoa, teen sen mitä päätän,
ikinä en luovuta. Lisäksi koen suurta ilontunnetta siitä, että saan olla itse
vastuussa hevosteni hyvinvoinnista. Eipähän kulu aikaa valittamiseen siitä,
minkä voisi tehdä toisin tai paremmin, kuten hevospiireissä tahtoo olla
tapana.
Täytyy olla
tyytyväinen siihen mitä tekee ja on saavuttanut. Onhan tämä elämäntapa ihan
mahtava, se ottaa, mutta myös antaa niin paljon!
Täytyy kyllä olla oikea asenne, että jaksaa lukion ja hevoset, mutta vielä koko oman tallin hoito joka päivä, se vaatiikin jo aikamoista ajankäytön hallintaa ja sitkeyttä, hatun noston paikka! (:
VastaaPoistaIhan totta, kiitos Sohvi :) Taitaa olla tuttu tilanne sinullekin ;)
PoistaTeillä on aikalailla semmonen talli mistä mä unelmoin! Vielä jonkinsortin maneesi, jossa pääsisi treenaamaan ympäri vuoden, niin olisi aikamoinen unelmatalli!
VastaaPoistaKiva kuulla, itse olen myös niin samoilla linjoilla! Maneesi olis aika upea juttu, samoin isompi kenttä... :)
PoistaPostauksesta ja etenkin kuvista päätellen teiltä löytyy juuri sellanen realistinen unelmatalli, niin kuin Hilla jo mainitsikin maneesi olis vielä iso plussa. Sait uuden lukijan :)
VastaaPoistahttp://kaksinluotukulkemaan.blogspot.fi/
Kiva kuulla! Maneesista ja lottovoitosta haaveillessa... ;)
PoistaTervetuloa lukijaksi!
Teillä on todella idyllinen talli!
VastaaPoistaOi paljon kiitoksia :)!
Poista