tiistai 2. heinäkuuta 2013

Yhä hengissä, vihdoin postausta!

Kyllä on taas kirjoittelu jäänyt, pahoittelut siitä! Viime viikolla yritin kirjoittaa postausta, sillä minulla oli jopa tuoreita kuvia. Kone kuitenkin jumittui ihan ihmeellisesti, ja menetin siihen totaalisesti hermoni. Viikkoon en jaksanut sitä sitten avata, ja olin netissä pelkästään iPadilla. Nyt kuitekin kiukku on konetta kohtaan hallinnassa, joten yritän uudelleen :).

Viimeksi postailin kisaviikosta. Kisaviikon jälkeen Pätkiksellä oli kevyempi jakso(noin puolitoista viikkoa), joka sisälsi maastoilua, puomeja, kavaletteja ja pikkuesteitä. Kevyt jakso teki tehtävänsä, ja P jälleen oikein innokas palaamaan normaaliin treeniin.
Kevyen viikon jälkeen meillä oli aluevalmennukset Ypäjällä. Jälkeenpäin ajateltuna kunnon ratsastus olisi pitänyt aloittaa jo muutama päivä ennen noita valmennuksia. Ensimmäinen päivä meni ihan päin puuta, en saanut tasaista tuntumaa, kunnollista peräänantoa yms. Väistöt olivat jälleen kerran ainoa onnistunut asia Ypäjän valmennksissa. Väsitöt onnistuisivat Pätkikseltä varmasti silmät kiinni sidottunakin, herran ehdoton baravuuri♥
Kaikki postauksen kuvat sunnuntailta 30.6, kuvista kiitos Heidille!
Toinen päivä sujui onneksi paljon edellistä paremmin. Tuntuma oli parempi ja P oli herkempi ja helpompi ratsastaa. Tunnilla keskityttiin mm. avoihin, ja saimmekin monta hyvää pätkää aikaseksi(ehkä jopa meidän parhaat avot). Muutenkin liikkuminen oli paljon parempaa, ja Pätkis oli pyöreä ylälinjastaan(ei jännittynyt kuten edellisenä pvänä), ja liikkui paremmassa tahdissa. Ei me vieläkään kovin hyviin "suorituksiin" ylletty, meillä on varmaankin joku "Ypäjän kirous", kun siellä ei koskaan suju samalla tavalla kuin kotona tai edes kilpailuissa. Todennäköisesti vika on ihan mun omien korvien välissä ;)
Ypäjän jälkeen pidin vielä yhden estepäivän, yhden maastopäivän ja vaparin. Tämän jälkeen oli aika treenata koulua itsenäisesti kentällä. Pöksä oli alusta asti hirveän tasaisen ja kivan tuntuinen, ihan erilainen kuin Ypäjällä. Alkuverkassa käytin hyödyksi kentällä olleita ravipuomeja ja laukkapuomi-innareita (oikein selkeä selitys, hyvä minä!)

Keskityin ratsastuksessa siihen, että Pätkis kantaa, ja liikkuu hyvässä tahdissa ollen samaan aikaan rento ja letkeä. Onnistuin tavoitteessani ihan hyvin, sillä en muista milloin viimeksi ratsastus olisi tuntunut yhtä hyvältä! En tehnyt mitään ihmeellistä, pari väistöä, vastalaukkaa ja täyskaartoja laukassa. Mitäpä sitä enempää tekemään, kun hevonen teki kaiken pyydetyn hienosti ja tuntui (ja toivottavasti myös näytti) hyvältä. Takajalatkaan eivät olleet ihan tallissa, ja tehtävät onnistuivat. Siispä ravasin tyytyväisenä loppuravit ja kiitin hurjan taitavaa poniani. Liisan pieni Supermies♥
Tällä viikolla treenata
an pari kertaa, hypätään, käydään maastossa ja valmistaudutaan Ponicupin osakilpailuun, joka käydään Helsingissä lauantaina. Luokkana siellä on FEI:n ponien kenttäohjelma -97, jota en ole ennen ratsastanut. Saapi siis nähdä miten meillä sujuu. Odotukset eivät ole kovat, mutta tavoitteena saada siisti ja energinen rata. Pidetään peukut pystyssä, toivotaan parasta ja pelätään pahinta :)!

Loppuraveja, ja tyylikkäästi väärä kevennys!

Juuri enne käyntiin siirtymistä, mutta kuski ratsastaa hyvällä fiiliksellä, jonka avulla pääsee pitkälle! Kaikkea ei pidä aina ottaa niin tosissaan ;)

4 kommenttia:

  1. Käythän katsomassa blogiani! Voitit bannerikisassani!
    http://team-happy.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. apua miten ihana blogi! liityin ehdottomasti lukijaksi :)
    http://todellaturha.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia! Tervetuloa seuraamaan meidän menoa :)!

      Poista