keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Se kauan odotettu vau-fiilis!

Ja jälleen kisapostausta kisapostauksen perään, tällä kertaa hilpeämmissä tunnelmissa :)

Oltiin siis lauantaina 23.3 Stable Parkissa, Kanta-Hämeen ratsastajien järjestämissä seurakoulukilpailuissa. Matkaan lähdettiin kymmenen aikaan, samalla kokoonpanolla mitä viime vkonloppuna :) Kisapaikalle ei ollut pitkä matka, n.30min. Perille päästyä kävin ensimmäisenä etsimässä sokkeloisen kanslian. Kansliasta suuntasin takaisin kopille, jossa P tyhjensi innoissaan heinäverkkoa. Turvallisin mielin jätin sen sinne odottelemaan ja lähdin kuvaamaan Siirin B:n rataa. Kuvaamisessa en onnistunut tälläkään kertaa, mutta Siiri ja Heppu tekivät jälleen hienon radan! :)

Tämän jälkeen oli aika lähteä laittamaan P:tä kuntoon. Homma oli nopeatsi hoidettu, joten äiti talutteli taas P:tä, kun minä vaihdoin vaatteita. Olin kuitenkin nopea ja lähdin itse taluttelemaan Pätkistä. Se oli tosi skarppina ja hörisi innokaasti(vähän liiankin) jokaiselle vastaantulialle. Pysyipähän ainakin hereillä! ;)

Verkkamaan päästiin ihan arvioituun aikaan. Sitä ennen tein pihalla muutamat takarit ja pysähdykset, joilla saatiin vähän aktiivisoitua keskittymiskykyä ;).
Verkassa oli hyvin tilaa, sillä A:ssa lähtiöitä ei ollut montaa. P oli verkassa oikeastaan tosi hyvä, yllättävän rento, kuuliainen,reipas ja ennen kaikkea se teki töitä mielellään! Tein verkassa samoja asioita mitä radalla, eli väistöjä, takareita ja vastalaukkaa. Missään en ollut suurempia ongelmia, mutta parantamisen varaa oli esim. väistöissä.
Luokka oli siis He A:10, joka on yksi mun lemppariohjelmista, se on melko lyhyt(=helppo muistaa), mutta se sisältää kaikki A:han kuuluvat asiat ja siinä on sopivasti haastetta(ainakin meille).
Lähdin siis luokan ensimmäisenä, joten pystyin jatkamaan suoraan tehokkaasta verkasta radalle.
En kävellyt ollenkaan ennen vihellystä, vaan ravasin reippaasti volttejaja kaarevia uria, tavoitteena vältää hyytyminen ja hidastelu. "Varmistelu" osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä P oli hyvin pohkeen edessä koko radan.
Voi että on vaikea selittää sitä fiilistä mikä radalla oli! Tätä varten on oikeasti treenattu hiki hatussa! Vihdoin pystyin tosissani nauttimaan radanratsastamisestaja. P oli pohkeen edessä, tuntuma oli hyvä, hevonen kantoi itsensä ja liikkui hyvässä peräänannossa, voiko sitä enempää edes toivoa? Rehellisesti sanottuna minä en ainakaan voi.
Olihan tuossa esityksessä toki paljon parannettavaa, mutta tällä kertaa keksin enemmän hyvä, kuin huonoja puolia, paistaa se aurinko siis risukasaankin ;)
Keskiravit ja käynti olivat taas heikoimmasta päästä(niinkuin joka kisoissa...). Kuski ei myöskään muistanut koota käyntiä riittävästi takareihin, mutta sain ne sentään sijoitettua tasaisesti. Epäonnistuneiden asioiden listan kärkeen pääsee kuitenkin vastalaukka oikealle! Pätkis vaihtoi laukan heti täyskaarron jälkeen, ja luulin sen vaihtaneen ensin vain takaa, joten yritin jatkaa laukkaa. olihan se tietysti vaihtanut kokonaan, mitähän oikein kuvittelin? Tästä numeroksi kolmonen... Muutenkin liikkumiseen tarvitaan vielä ennemmän irtonaisuuutta ja joustoa.
Takaria...
Positiivisiin asioihin lukeutuu ykkösasiana eteenpäinpyrkimys, joka säilyi ensimmäistä kertaa koko radan. Tästä "pienestä" jutusta kaikki hyvä saikin alkunsa. Pätkis pääsi myös ensi kertaa esittämään hienot väistönsä, jotka ovat todistetusti sen bravuuri(ennen on liikuttu niin pohkeen takana, että väistöjen laatu on kärsinyt pahasti).Nyt kuitenkin päästiin radallakin "normifiilikseen" väistöjen osalta ja Pätkis sai molemmista väistöistä numeroksi 7,kommenteilla tahdikas.
Reippauden ansioista myös P:n laukka pääsi oikeuksiinsa, se sai molemmista laukannnostoista numeroksi 7, myös toisesta vastalaukasta tuli seiska, kommentilla hallittu. Hiukan jäi siis harmittamaan ensimmäinen vaihto vastalaukassa, joka johtui ihan omasta tyhmyydestä ja painonsiirrosta. Onneksi tiedän mitä tee ensikerralla ;) Loppukommenteissä meitä kehuttiin tasasta ja siististä suorituksesta :)
Ylpeä ratsastaja, uninen ratsu !♥
(tainnut osua kuva silmien räpäytykseen)
Radan jälkeen olin hupputyytyväinen ja siirryin odottelemaan tuloksia ulos, kun P oli liian ihastunut verkkassa olevaan tammaan. Ulkona hörinä,pörinä ja hyörinä jatkui, selkeä kevään merkki siis!
Kävelytin Pätkistä hetken selästä ja sitten maastakäsin, sillä luokkan muut ratsastajat olivat tosi hyviä, enkä uskonut sijoittuvani. Toisin kuitenkin kävi, voitettiin luokka 66,8% prosenttilla! Tuomari oli suh. tiukka joten näin hienoja en osannut odottaa, mutta yllätys oli positiivinen.
Palkintojenjaon suoritimme Pätkiksen kanssa taluttaen, kun en viitsinyt enää kivuta selkään. Palkinnoksi sain ihanan Kiroileva siili kassin:
Ihana palkintokassi. Kaikki mut hyvin tuntevat varmasti huomaavat,että kyseinen teksi sopii mulle kuin nenä päähän ;)
Kaiken kaikkiaan olin siis supertyytyväinen(sehän ei käy teksistä ilmi ;)), tälläisestä onnistumisesta on kiva jatkaa kohti alue- ja kansallisia kisoja, maailman ihanimman treenikaverin kanssa♥.

Tänään Pätkylä rokotettiin ja raspattiin, Pätkis on kummallinen raspatessa, syksyllä se käyttäytyy hyvin ja keväällä huonosti. Näin siis tapahtui jälleen..
.Nyt se saa kuitenkin viettää 4-5 päivän loman, jonka jälkeen palaillaan taas töihin. Itse suuntaan viikoksi etelän lämpöön, eli iskän luokse Singaporeen. On tosi kiva nähdä iskää ja päästä lämpimään, mutta Pätkistä tulee mieletön ikävä!(ja monia muita :)). Hevosesta tulee näköjään läheisriippuvaiseksi ;D
Nyt kuitenkin pahoitteluni sekavasta tekstistä ja hyvää pääsiäistä kaikille!
Ansaittuja kehuja♥


2 kommenttia: